Taas alkoi uusi viikko. Koko ajan tulee loman loppu vain lähemmäksi ja lähemmäksi.. Ei jaksa. Aloitin tänään psykologian itsenäisen kurssin tekemisen. En siis mitään esseitä alkanut kirjoittelemaan, vaan lueskelin sitä kirjaa vähäsen. Tarkoituksena olisi illalla lukea vielä lisää ja loppu viikosta jo enemmän tai vähemmän onnellisena väsätä 3 esseetä kirjan tekstien pohjalta. Katsotaan kuinka käy. Täytyy tunnustaa, että olen luistanut historian lukemistavoitteista. Alkaa pikku hiljaa tulla kiirus, jos ei kohta tarraa itseä niskasta kiinni. Suunnittelin lähteväni mökille nyt viikon loppupuolella, ja lukevani siellä sitten kunnolla rauhassa. Ei voi vielä varmaksi tietää..

Eilen olin taas vaihteeksi Emmin luona. Tein anorakin valmiiksi. Eli kavensin hihat ja etu ja takakappaleet, sekä lyhensin olkapäiden kohdalta saumoja. Ei siinä kauhean suuri homma ollut. Ainut hankala kohta oli hihojen uudelleen istuttaminen. Mutta eipä siinäkään nyt mitään sen suurempaa ongelmaa ollut. Siisti siitä tuli.
Takki sai myöskin uuden värin! Värjättiin olikohan Dylonin nappi värillä. Eli keiteltiin soppaa kuin noita-akat. Vaaleanruskea takki sai uuden upean metsänvihreän värin, joka sopii siihen mahtavasti! Värjäsimme myöskin nauhat, joista teimme kuitenkin vaaleamman vihreät. Eipä sitä nyt uskoisi, että takki on joskus ollut vaaleanruskea! Siisti siitä tuli.
Aikomuksena kuulemma on ottaa ihan kunnolla käyttöön.. Hiukka otti sydämmestä kun neiti suunnitteli missä kaikkialla sitä käyttäisi, kun minä ompelin hihoja ja olkasaumoja kapeammiksi ja sopivammiksi. Eipä sillä. XXXL takki muuttui kuin muuttuikin S kokoiseksi! Mukavaa harjotustahan nuo tuollaiset työt ovat. Ja kun vaihtoehtona takille oli kaatopaikka tai käsittelyn jälkeen vaatekaappi, niin nyt operoinnin jälkeen viimeinen on todennäköisempi. Kierrätysihmiset haistattelivat pitkät taasen epäröiville henkilöille! Ja nyt eikun vain nokka kohti uusia ompelutöitä.
Olen jo kauan miettinyt minkälaisen paidan tekisin ruskeasta ohuesta trikookankaasta. Ostin sen jo parisen vuotta sitten, samaan aikaan ostin myöskin sinimustaraidallista kangasta. Siitä tein silloin topin. Ainut ongelma vaan on kun kangas ei juurikaan veny. Nyt suunnittelin tekeväni siitä v-kaula-aukkoisen lyhyt hihaisen paidan. Voisin mahdollisesti kyhätä siihen jonkinlaista kaulusta ja lisäillä ruskeaa pitsiä. Kuullostaisi kohtalaisen hyvältä kesäpaidalta. Pitsiä täytyy kyllä vielä miettiä... En myöskään halua paidasta mitään massapaitaa, joten pitää varmaan keksiä jokin erikoinen juttu joko paidan kaulukseen taikka takapuolelle. Onhan tässä pohdinta aikaa, kun ei mitään kauheaa kiirettä ole.
En millään meinaa malttaa olla kertomatta kavereiden lahjoista, jotka siis teen heille, kun he muuttivat omiin asuntoihinsa viime kuussa. Mutta ei passaa tässä vielä paljastella mitään. Kuvia tulee kun saan paketit heille annettua.
Jos saisin vielä 3 tuntia lisäaikaa päivään. Ja vielä jaksaisin valvoa ne kolmisen tuntia, tekisin käsitöitä urakalla.. Mutta jos nyt saa jossain välissä aikaa itselleen, niin sitten ompelen ja neulon ja kirjon ja virkkaan ja ja ja teen vaikka mitä.. Joo... Aina voi haaveilla.

Näköjään tuli vähän ompelusaarnaa.. Päänahka on ihan hellänä. Kaljuunnuin tuossa eilen ihan kunnolla. Illalla kun kaveri makasi keskellä olkkarin lattiaa, minä istuin vieressä ja Eput soi stereoista täysillä, revin samalla kuituja päästäni. Sitten siinä puoli kahdentoista aikaan huomasin kuinka kaveri istuu selkäni takana, nojaan polviini ja hiuksiani revitään auki saksien kanssa. Mikäs siinä. Kalju mikä kalju. Katsotaan sitten jos Rockcockiin laitan violetinpinkit kuituni takaisin. Nyt päänahkani kaipaa lepoa. Emmi, sakset ja mun hiukset, tämä on nähty jo monta kertaa, ja lopputulos on aina se, että menetän puolet pehkostani. ^^ Mutta ei saa valittaa, en olisi itse saanut niitä takkupesäkkeitä pois päästäni. :) Kiitus siis.
Eilen kävin ratsastamassa.Tosin eri tallilla missä yleensä käyn. Tuntui suunnilleen eläinrääkkäykseltä, kun istuin niin pienen ponin selässä, että jalkani ylsivät lähes yhteen sen mahan alla. Nätisti se sitten loppujen lopuksi meni. Haki kohtalaisen nätisti itseään alas ja muotoon. Mikäs siinä ratsastaessa. Huomenna taas, omalle tallille kylläkin. Tänään kävin 'vain antamassa kaverille tavaransa kaapistani'.. Just.. Venähti kolmituntiseksi, huomasin käveleväni suomenhevos tytskyni kanssa ympäri kenttää ja peseväni sitä. Mikäs siinä, alan jo pikkuhiljaa tottua. Näin käy aina.