Taas... On se kummajuttu, ettei ihminen voi pysyä terveenä kahta viikkoa pidempään.. Taas ollaan, vaihteeksi siis, kunnolla flunssassa.. Lähdin kesken päivänkin kotiin, mutta huomenna pitäisi yrittää pystyä olemaan koko päivä, kaksi tuntia. Toinen niistä on fysiikkaa, enkä todellakaan halua pudota kärryiltä nyt, kun olen niissä tähän asti pysynyt.

Eilen oli ensimmäinen kokous koskien käsityön lukiodiblomia. Paikalla oli minun lisäkseni ystäväni ja opettaja. Näyttää 'pahasti' siltä, että saadaan kaverin kanssa kahdestaan vallata luokka, sitten ensijaksossa, kun diplomin teko virallisesti alkaa. Innoissani olen ollut jo viime keväästä lähtien, ja ideat ovat muhineet, ja muhivat edelleen mielessä. Tarkoitus olisi lähteä viikonloppuna penkomaan materiaaleja siihen. Mutta katsotaan kuinka ehdin.

Minulle on tässä viikon aikana siunautunut viisi uutta vauvaa! Akvaarioon on siis ilmestynyt viisi pikkuista vauvahaita, eli miljoonakalan poikasta. Tällä hetkellä kaikkien väritys on edelleen tumma, kahdella lähes musta, mutta katsotaan muuttuuko väri kun kasvavat. Sen verran vanhoja ovat jo, että uskaltavat pinnalle asti syömään. Ja pituutta pikkuisilta löytyy jo melkein sentin verran. Mikäs siinä, on taas tullut möllöteltyä akvaarioita, ja huudeltua 'missä vauvahai?'. Näyttävät nuo pikkuiset saavan vähän vauhtia muihinkin kaloihin. Neontetrat ainakin ovat mielestäni olleet uteiaita ja vikkelämpiä kuin yleensä, vaikka ainahan ne ovat äkkiliikkeisiä olleet.

Pyöräilin tänäänkin, kyllä, kipeänä, kouluun. Matkaahan yhteen suuntaan on noin 15 km, joten päivässä sitä pyörällä kertyy vähintään se 30 km. Mutta tosiaan, aamulla polkiessani entisen asuinalueeni läpi, näin erään oikein mukavan ilmestyksen. Eräs pikkuinen poika, jota kävin välillä vahtimassa noin viisi vuotta sitten, seisoi pihalla, luultavasti odottaen koulukyytiä. Syy minkä takia hän sai minut oikein iloiseksi, on se, että pojalla on aivokasvain, sen verran vaikea laatuinen, ettei sitä pystytty/pystytä leikkaamaan. Hän on siis jäänyt kehityksessä jälkeen, verrattuna ns. 'normaaleihin' lapsiin. Muistan myös hänen hoitaessa olleen vilkkaampi kuin vanhempi siskonsa, mutta aivan valloittavan hymyn hän omaa edelleen. Ja täytyy tunnustaa, että siitä hymystä minä hänet tunnistinkin! Tämä jälleen näkeminen, vaikka eihän hän minua muistanut, lämmitti kyllä sydäntäni. On ihana nähdä, ennen kaikkea, että hän on vielä hengissä, myös se, että hän hyvin pirteän ja iloisen näköisenä oli lähdössä kouluun, eli pystyy elämään hyvinkin normaalia elämää.

Olen ollut tänään ahkera. Osasin ja jaksoin tehdä kaikki fysiikan läksyt ja luin kohtalaisen paljon historiaa. Koulusta tultuani luin reilun tunnin, ja sitten nappasin tunnin päiväunet. Mutta kerrankin on illalla hyvä fiilis, että on saanut jotain aikaiseksi. Oikein onnistunut ja iloinen olo. Ja vaikka otin nuo päiväunet, niin väsyttää ihan tajuttomasti. Nukuin kyllä muuten ihan hyvin viimeyönä, mutta näin painajaisia, ja sen lisäksi viimeiset kaksi-kolme tuntia nukuin lähinnä pinnallisesti, puoliksi valveilla. Ei sillä, en ymmärrä miten onnistuin näkemään nyt päivälläkin painajaista nukkuessani.. Jos tämä flunssa on laukaissut jonkin painajaisputken. :D hah.

En jaksa ajatella missä järjestyksessä kirjoitan tänne.. Pää on sen verran täynnä shittiä just nyt. Eli anteeksi vaan kaikille (vitut, ei kiinnosta oikeesti jos se häiritsee teitä..)

En ymmärrä miten tämä flunssa oikein iski taas eilen kuin salama kirkkaalta taivaalta... Enkun tunnilla olin ihan raato ja niistin vaan koko sen 75 minuuttia, minkä se tunti kesti... Mutta ennen sitä, olin liikunta tunnilla, ja juoksin kohtalaisen hyvin.. Siis juostiin n. 3 kilsaa... Ja juoksin, näköjään sairaana, 1,5 km hiukan reiluun 7 minuuttiin. Ei sillä, tähtään reiluun 6 minuuttiin. Noh,,, jos se sitten terveenä tulisi pingottua niin vauhdikkaasti.

Lauantaina on tarkoitus lähteä mökille poimimaan viinimarjat pusikosta.. Olen innoissani, ^^ sillä viinimarjat vaan sattuvat olemaan niin syntisen hyviä, ja tiedän saavani poimiessani syödä niitä niin paljon kuin vain maha vetää! Oioi... Odotan siis lauantaita ^^.

Mitä vielä? öö... Olen kyllä jauhanut kohtalaisen pahasti kaiken tämän ja eilisen päivän paskat tässä..
Isä on Leevin kanssa lenkillä. Pitää tehdä kuulemma pikkukoiralle jalkakylpy kun tulee takasin. Tekee pikkuisen varpaille hyvää sellainen mäntysuopaliotus. ^^ Ja muutenkin, täytyyhän pikkuisten, hienojen poikien jalat pestä useasti ^^, ettei vain pääse karvat tummumaan... Joo.. Yritän keksiä jtn muuta shittiä sitten seuraavalle kerralle kun kirjotan jtn.. Kaikille kärsimisiä siihen asti!!! See you!