Viihdy en enää, viihdy en enää missään....

Maj Karman Kauniit Kuvat.

-----------------------------------------


Kone kävi formatoitavana. Sellainen mukava mies, jota en nähnyt.

Lauloin eilen kauniita sanoja, jotka kertoivat rakkaudesta.
Äänellä, joka oli kaikkea muuta kuin kaunis.


Tunsin, kuinka hivuttauduit viereeni.
Ja kumarruimme molemmat niin lähelle pöytiämme,
että väkisin,
tunsimme oman hengityksemme
kun se heijastumislain mukaan kimposi hiukkasina kasvoihimme.
Ja salaa
niin salaa toisiltamme
vuorotellen tirkistelimme toisiamme
ja kuitenkin molemmat tiesimme
molemmat näimme sen kaiken.
Tunsimme sen kaiken.
Ja kuitenkin kuljin ilman sinua sitä polkua
oikeaan suuntaan tosin,
ohjeidesi mukaan.
Selitin väärästä talosta ja ikkunasta,
että se olisi sinun.
Meinasin siis tirkistellä väärään huoneeseen.
Miten pettynyt olin.
Voin kulkea kanssasi tuhansia kilometrejä
reiteni jäätyvät veden lailla pakkasessa
mutta en välitä
sillä kyllä ne joskus sulavat
ja jos eivät sula
sitten se on tarkoitettu.
Minut jäätymään sinun rinnallasi.
Minut jäätymään sinun vuoksesi.

Onko parempi
että jatkaa sitä kipua
joka tulee korsettiakin kireämmälle
muttei poista pömppövatsaa

vai onko parempi poistaa se kipu
ja saada tilalle uusi

Toinen mies soitteli minulle taas viime yönä
en vastannut
'Humalassa tulee sosiaalisuuden tarve'
Tiedän
olisit taas ollut vailla niitä kaveripusuja.
'Oisi ihanaa herätä sun vierestä aamulla,
herätä ihanan ystävän vierestä'
Tiedän
sillä haluiaisin herätä itsekin.
'Kyllä sä tiedät etten mä haluais tehdä mitään sellasta humalassa'
Entäs ilman humalaa?

Et kerro, et paljasta.

Tuntuu kuin minut olisi luotu tähän.
Teidän välillenne arpomaan.
Ja tehän vihaattekin vielä toisianne niin paljon.

Palaset kuin liimattu yhteen.

©  Katja